Lähtö Ahvenanmaalle oli tänä vuonna poikkeuksellisesti hieman normaali ajankohtaa aiemmin. Tarkoituksena oli osallistua tänä vuonna treffelle ja sen takia päätimme lähteä matkaan hieman aikaisemmin. Satunnaisista Saaliista reissuun osallistui itseni lisäksi Ismo, Timo ja Lasse. Lisäksi minun veneessä vahvistuksena oli J.Kangaspunta. Olimme siis liikkeellä kahden veneen voimin.

 

Oman jännityksensä matkaan lähtöön teki se tosi seikka, että luotettava vetoautoni on ennen reissua toimint kaikkea muuta kuin luotettavasti. No nyt kuin ihmeen kaupalla, siinä ei check valo matkan aikana vilahdellut ja perille päästiin ihan OK. Tosin Siljalle tuli Helsingissä hieman hoppu, kun emme mahtuneet paketin kanssa Olympia terminaalin tunnelista läpi. Ei muuta kuin makasiiniterminaalin puolelle, joka oli tuskainen matka. n. 500 m matkantekoon tuhraantui ruuhkassa aikaa 40 min.

22.5.2012

Saavuimme mökeille aamulla puoli kuuden aikaan, jonka jälkeen keittelimme kahvit ja purimme tavarat. Puoli kahdeksan aikaan mökki isäntä tuli kertoilemaan käytännön asiat jonka jälkeen suuntasimme Torppiin laskemaan veneet vesille. Keli oli lupaavan tuntuinen, tuulta ei nimeksikään. Suuntasimme Sandgrundetin kupeeseen josta aloimme laskemaan vehkeitä veteen. Ei se taas talven jäljiltä mitään helppoa ollut, ja aikaa tuhraantuikin melkoisen paljon operaation suorittamiseen. Sinne ne kaikki kuitenkin muljahtelivat. Jussi laittoi toisen puolen 7 onkea, meille jäi Ismon kanssa toinen puoli viritettäväksi. Laitoimme kahteen ulommaiseen plaanariin vapaasti hengittävät VK kypärät, kahteen sisimmäisiin levyt, toiseen pieni Beckhold, toiseen VK2. Takiloihin Okia ja vaparia. Keli suosi, ja kalastus pitkän talven jälkeen oli suhteellisen mukavaa. Miinuksena oli itselläni kuitenkin paheneva flunssa joka yhdessä huonosti laivalla nukutun yön jälkeen veti mehut pois. No sitä väsymystä oli liikkeellä muillakin, sillä Jussi nukkuin igloon päällä, Ismo nuokkui repsikan penkillä, ja tunnustan niin ne minun silmät olivat välillä kiinni kuskinpenkillä. Nousimme länsipenkkaa Eckeröön. Veneessä oli todella seenteinen tunnelma kun kaikki nuokkuivat omilla paikoillaan. Vaan yht äkkiä se sai lopun, kun katolta kuului naraus. Sitten alkoi touiseksi sisin plaanari peruutta lupaavaa vauhtia taaksepäin. Siinä unet karisivat, ja flunssa unohtui hetkeksi. Emme purkaneet pois kuin suoravetokepit. Kaikista liikkeistä päätellen kala oli hyvän kokoinen. Pidin kuitenkin sitä suhteellisen tiukalla ja hiljakseen sain sen lähemmäs venettä. Jussi otti plaanarin ja 30 g painon pois, jonka jälkeen tulikin jo kiire tarjota haavia. Kauden avaus kala oli veneessä painoa n. 11 kg. Lohi otti keltaiseen joulukuusiteippiseen Beckholdin levyyn, jossa huppuna oli VK klunssila. Olipa hieno tunne.

Vehkeet veteen, jonka jälkeen teimme uutta lenkkiä samalla paikalle, vaan ei ketään kuulunut, jonka jälkeen päätimme lähteä länsipenkkaa eteenpäin. Kello läheni iltapäivällä neljää, jos nyt oikein muistan. Aurinko tuli kivasti pilvien takaa esiin, ja Ursuitin välipuku oli jo liikaa. Kelin suhteen ei parempaa voinut toivua. Tovi tuosta eteenpäin katolta kuului mukava parkaisu. Nyt plaanari meni todella kovaa taaksepäin. Kaukana veneen takana näin kun lohi hyppäsi ilmaan, jonka jälkeen kela jälleen ulvoi. Nyt oli muuten iso lohi siiman päässä. Ismo oli kepissä, itse raivasin takilan yläkepit ja suoravetovat pois tieltä. Sivuille laskin lisää siimaa plaanareihin. Alkoi melkoinen vääntö lohen kanssa. Vastustaja tuntui olevan melkoisen hullua sorttia. Se esitti mitä ihmeellisimpiä temppuja siiman toisessa päässä. Lopulta kala saatiin veneen taakse, jossa se sitten teki melkein mitä sitä huvitti. No vihdoin ja viimein Ismo sai kammettua lohen pintaan ja minä sain kuin sainkin survottua sen haaviin. Tosin haavimies oli sen verran hukassa, että jos koukut olisivat olleet kalan suusta näkyvissä niin sinne olisi mennyt. No onni onnettomuudessa kala saatiin nostettua veneen laidan paremmalle puolelle. Lohi otti VK kypärään väreissä sini/kupari/punakurkku, 15 g painoa. Puntari lopetti toimimasta vesillä, mutta selvää oli että kala oli yli 16 kg mutta kuinka paljon. Loppupäivä menikin sitten tyhjää pyytäessä, mutta hieno aloitus reissulle kuitenkin oli tosiasia. Itse menin kabiiniin lepäämään, sillä flunssa paheni kaiken aikaa.

Rannassa punnitut kalojen painot verestettynä olivat 16,5 kg ja 10,8 kg

Timo ja Lasse olivat myös vesillä, mutta heille ei tänään lohta kohdalleen sattunut. Huomenna on uusi päivä ja uudet kujeet. Kipparikokous on klo 20 Maarianhaminassa, joten vetopäivä jää huomenna lyhyeksi.

 

23.5.2012

Aamu valkeni mahtavassa kelissä. Nyt vaan edessä oli se tosiasia, että Itse olen niin kipeä, että vesille ei ole asiaa. Kuumetta pitelee ja poskionteloissa on sen verran painetta, joten edessä on lääkäri keikka. Ismo, Timo, Jussi ja Lasse lähtivät aamulla liikenteeseen yhdellä veneellä. Lyhyen tynkäpäivän paras anti oli kuuleman mukaan vesillä kuumat makkarat, jotka valmistuivat grillissä. Kalat eivät siis tänään vesillä olleet häirinneet. Itse kävin lekurissa ja nyt on hevosen antibioottikuuri päällä, joten toivoa täytyy että tauti lähtee tästä paranemaan. Itse huilailin mökillä kun Timo, Lasse, Ismo ja Jussi kävivät kipparikokouksessa Maarianhaminassa. Huomenna toivottavasti päästään liikkeelle kuten on suunniteltu. Kisa alkaa klo 8.00. Joitakin kaloja kyllä tänäänkin on noussut ja kuulopuheiden mukaan jopa jättiläisiä!

24.5.2012

Päivä valkeni aurinkoisena. Itse olin saanut oloani sen verran parannettua, että pääsin lähtemään vwsille mukaan. Siispä mentiin alkuperäisen suunnitelman mukaan. Kilpailun lähtöä oli myöhäistetty klo. 08.00 alkavaksi. Vene irtosi laiturista 7.30. Ajoimme tiistaisten kalapisteiden läheisyyteen ja laskimme onget pyytämään klo 08.00. Vesi lämpeni lupaavasti n. 1 asteen ja syöttiä näkyi alueella ihan kivasti. Kuitenkaan kaloja ei kuulunut, joten meidän hermo petti ja lähdimme hieman matkauistelemaan hieman pidemmälle Gisslanin suuntaan. Siellä ei mitään järkevää löytynyt, joten n. klo 2 käänsimme veneen suunnan takaisin kohti alkuperäistä paikkaa.

Timo ja Lasse olivat tässä välissä saaneet pään auki ja veneessä pötkötti 1 kisalohi. Painoa puntari näytti n. 6 kg. Kala oli ottanut Utbåbanin läheisyydestä vedettyyn VK kypärään uloimmasta plaanarista 10 g painolla. No hyvä näin oli pää saatu avattua.

Lähestyimme kalapistetitä kellon ollessa neljä. Makkarat oli grillattu ja nyt oli täkyhuollon aika. Ismo aloitti uloimmaisista plaanareista, jonka jälkeen oli minun vuoro. Samassa kun sain kepin veneeseen näin kuinka Ismon juuri laittama uloin plaanari kahnasi ja jäi paikoilleen. Sitten plaanari alkoi peruutella hieman. Oliko syöttiin tarttunut lohi vai joku muovipussi. Jussi otti kepin, jonka jälkeen selvisi että kyseessä oli lohi. En purkanut mitään, olihan kala pieni kun ei tehnyt mitään kummempa. Lohi tulikin suoraan pumppaamalla veneen taakse, ja juuri kun aloin ottamaan plaanaria pois, niin sitten alkoi show. Voi vittu, lohi olikin vauras. HELVETTI se teki mitä huvittaa. Nyt se oli muinun plaanarien päällä ja kohta Jussin puolella. Kyseessä oli 15-16 kg lohi ei siis mikään sintti. No siinä kävi niinkuin pelättiin. Lohi ui niin kauan poikittain veneen takana, ennenkuin se sai toisen plaanarin mukaansa ja sen jälkeen olivat vitsit vähissä kahdella kepillä sitä hetki uitettiin, jonka jälkeen se lähti spurttiin ja irtosi. Takakoukku oli hieman oiennut, eli kala oli ollut todennäköisesti huonosti kiinni. Hiljaista pitelui veneessä tämän jälkeen pitkään, sillä olihan kilpailupäivä ja oltiin juuri menetetty hieno kala. No nyt kun aamulla tätä kirjoitan niin kai nämä kuuluu asiaan, ei niille mitään voi. Video väsytyksestä on katsottu ja todettu, että mitään ei olisi enää tuossa vaiheessa voitu tehdä toisin. Tänään uutta matoa koukkuun ja vesille. Tosin miehistö on alkanut valitella kurkkukipua, ja itsekkin olen vielä toipilas joten tilanne ei ole mikään paras mahdollinen. Mutta nyt on mentävä vesille.

25.5.2012

Satunnaiset Saalii 5

Toiseen kisapäivään lähdettiin ns. rasvakeliin. Lähtö tapahtui ennen kahdeksaan. Lasse otti kurssin 200 m veteen ja saatujen kalapisteiden välistä löysi tyhjän sektorin, jossa ei muita veneitä. Kalustoon ei tehty muutoksia, vetoon siis tutut VK:n laitteet ja muutama Oki pyörimään takiloihin. Sitten salakalle uimakoulua ja kalusto pyytämään. Kalusto oli uimassa kohtuu nopeasti, kelin suoma etu. Kohtuu lyhyen hetken jälkeen ulointa plaanaria vietiin, jossa 6 g painoa ja VK:n "klunssila". Muutamien "soitteluiden" jälkeen kelan mittari näytti nuoraa juosseen pihalle n. 450 ft. Vavassa tuntui painoa kohtuudella ja kalan toiminta vaikutti vauraan kalan toiminnalta. Hetken väännettyä saatiin plaanari/paino pois myös kalaan saatiin näköyhteys. Kalalla oli koko reilusti ja arvailut oli 15+. Haavi pois keulasta ja valmiuteen, silloin alkoi se näytelmä. Kalalla kokoa, joten kalalle painetta niin paljon kun vehkeissä varaa ja miehessä uskallusta. Plaanarin poistosta aikaa kulunut n. 10 min ja tilanne sama ja kala juroo veneen vierellä ja pyrkii välillä syvytteen. Ottaa satunnaisesti nuoraa ulos 60 - 100 ft ja ei väsymisen merkkejä kalassa, miehessä kyllä. Hetken väännettyä kala näytti kylkeä ja Lasse tarjosi kalalle haavia, mutta kun haavi teki varjon niin kala otti nuoraa n. 50 ft ulos. Siima uudestaan sisään ja kala haaviin. Koko näytelmä kesti n.20 min. Puntari näytti n. 16 kg. Pieni ajatus kilpailun sen hetkisestä suurimmasta kalasta alkoi elämään. Päivä alkoi hienosti ja kilpailua ajatellen asemat olivat hyvät. Päivän aikana ei uusia kontakteja saatu, joten kolmanteen päivään lähdettiin kahdella kalalla. Suurin pettymys saatiin, kun puntari näytti rannassa 14.86 kg ja n. 300 grammaa oltiin perässä suurinta kalaa. Siis leuka kohti rintaa ja kohti kolmatta päivää.

Satunnaiset Saaliit 2

Lähdettiin Eckerön kärjen nurkille samoille mestoille kuin mistä olimme kaloja saaneet. Vesi oli kylmää, syöttiä näkyi luotaimessa kohduudella. Vaan lohia ei kuulunut. Kiertelimme aikamme rasvatyynellä merellä, kunnes Timo ilmoitteli veneeseen nousseesta komeasta lohesta. Löimme koordinaatin plotterille ja lähdimme kohti pistettä, jonne oli matkaa n 6 km. Nostimme vauhdin n 4 km/h siirtymän ajaksi, joten pisteelle siirtyminen ei kestänyt kuin 1,5 h. Mitään sieltäkään ei kuitenkaan kuulunut, joten lähdimme valumaan hieman matalampaan veteen kohti Utbådania. Teimme kierroksen, jonka jälkeen käänsin veneen linjan vedenalaisen kaapelin viereen. Ismo ja Jussi nukkuivat. Olimme vaihtaneet uloimpaan plaanariin VK punafluori maalilla maalatun häly kypärän mustilla roiskeilla. Kauvaa se ei siellä kerennyt olemaan kun räikkä pärähti, ja Jussilta ja Ismolta karisivat unet silmistä. Jussi kepitti varmoin ottein kalan veneeseen. Lohi oli pieni syönnöskala, jolla oli painoa 5,7 kg. Kisa oli meidänkin osalta auki. Mitään ei tämän jälkeen kuulunut, joten iltaa kohti aloimme valua kohti Vesterkläppenin keppiä. Ensin tuli nokkakala joka iloisesti päräytti jarrua. Sitten oli vuorossa sisin plaanari joka pärähti samaan tapaan kuin nokkakala aikaisemmin. Naureskelin Jussille et nyt on nokkis paikka, mutta Jussi sanoi et nyt ei ole kyseessä nokkis. Mitä ihmettä 100 m vedestä nousi pieni 55 cm taimen. Salsan vihreä chartti levy ja salsan hälypotta oli kelvallut tällä harvinaisuudelle. Taimen kelpasi myös puntarille joten se oli tapettava. Nyt olikin päivä täynnä. Puntarilla oli hymy herkässä kun heitin taimenen puntarille. Painoa komia 1,49 kg.

 

26.5.

Lauantai valkeni kirkkaana mutta keli oli melkoisen kova. Tuuli n. 8-10 m/s pohjoisesta. Valuimme Utbådanin kepin läheisyyteen 100 m veteen. Ajaminen tuotti pienellä koneella melkoista tuskaa. Kohta havahduin siihen, että ohjaus ei totellut kun lähdin kääntämään venettä oikealle. Hieman oli kiperä tilanne, sillä kelin tuoma haaste ei oikein antanut varaa tuollaiseen. No siitä kuitenkin selvittiin säikähdyksellä, sillä ohjaus kääntyi kuin kääntyikin suoraksi. 1,5 mm hapokas oli antanut pienen koneen päästä periksi ja rauta oli aivan solmussa. Oli aika siirtyä siin ajamaan isolla koneella, koska muuta vaihtoehtoja ei oikein ollut. Oli siis korjaus hommat edessä rannassa. Keli nousi vielä koko ajan ja valuimme lohenpyrstölle päin myötätuuli faslssia. Sieltä käänsimme kohti Västerkläppenin keppiä josta päätimme nousta sivu tuuleen kohti syvää vettä. Samassa havahduimme siihen kun toisesta takilasta nousi vaijeri levyineen ja laukasijoineen kohti pintaa. Prkl nyt oli takilan pilkkimisen ansiosta kuulan kiinnitys pettänyt ja oltiin yhtä kuulaa kevyempiä. Ei tietenkään korjaussarjaa mukana, sillä molempiin takiloihin oli puolattu uusi vaijeri ja uusittu lukot.

Timo ja Lasse pyörivät samoilla mestoilla kuin edellisenä päivänä. Heille samoin kuin meillekään ei enää kaloja kuulunut ja täten kisat olivat meidän osalta kästelty. Timo ja Lasse sijoittuivat sijalle 5. ja meidän sijoitus oöli 17.

27.5.

Sunnuntai päivä valkeni aurinkoisena ja tyynenä. Aurinko oli jo tuttu ilmiö, nyt keli salli myös uistelun ja sen että vehkeiden uinnit saatiin säädettyä halutunlaisiksi. Aloitimme 47 kupeesta, josta jatkoimme 150 m käyrälle. VHF kuului kaloista, ja niiden perusteella lähdimme ajamaan jkohti 200 m käyrää, josta niitä oli saatu. Laskin 10 000 kelaa tyhjäksi siimasta kosta siiman ohjain ei ollut oikein sykronissa. Sainkin n 250 m laskettu kun uloin plaanari lähti peruuttamaan. Prkl. aina kun jotain yrittää niin sitä ei saa tehtyä loppuun. No kelasin siiman sisään, jonka jälkeen aloin purkamaan kalustoa. Jussi väsytteli kalaa. Kala oli suhteellisen kesy ja se saatiinkin haaviin nopeasti. Painoa 8,2 kg. VK fluorikeltainen krominen kypärä 4 g uloin plaanari. Päivän aikana vesiltä saatiin hienoja kaloja. Ainakin kaksi yli 18 kg lohta nousi päivän aikana. Meille ei muita kalajo siunaantunut, ja kello läheni 20.00 jolloin nostimme kytkintä.

Lasse ja Timo pyörivät samoilla mestoilla, heille ei tänään lohta siunaantunut. Pojilla oli ns. huruukko risteily niinkuin he itse sanoivat. Koivusaaren Seppo ja Väisäsen Olivat vahvistamassa poikien Sharkkia, josta nimitys huru-ukkoristeily johtunee. Mitä tarkoittanee niin se jää arvoitukseksi. Sepon ja Hannun puheiden perusteella he läksivät Timon ja Lassen kyytiin varmistamaan että kalaa ei Sharkkiin nosteta... No oli miten oli. mahtava ilma merellä ja miten mahtavaa kun kalaa lopulta oli alueelle siunaantunut.

28.5

Tuulee ja kovaa pohjoisesta. Tuulta ulkona 10-15 m/s välillä. Ei asiaa lähteä kokeilemaan onnea. Kaluston huolto päivä. Lähdettiin Maarianhamineen etsimään koneeseen metallipajaa, joka voisi tehdä meille uuden kiinnityspalan pieneenkoneen ohjaukseen hieman jykevämmästä tavarasta. Samalla oli tarkoitus mennä kaupoille ja haavi ostoksille. Ihan mahtavaa palvelua saatiin metallipajasta joka löytyi veneliikkeen ystävällisen avustuksen ansiosta. Uusi 4 mm rosteri kulma valmistui 30 mm ja ei muuten ollut hinnan kirouksesta. Mahtavaa nyt oli ohjaus taas kunnossa. Haavi löytyi kalastusliikkeestä, joten nyt 3 vuoden odotus palkittiin. Tuuli ennusteet näyttivät tyyntyvää illaksi, joten vesille oli ehkä mahdollista lähteä muutamaksi tunniksi.

Ruuan laitto klo 15.30. Masterchef Markkanen oli tällä kertaa sivuroolissa kun Seppo pisti lihat hautumaan pannulle. Mahtava ateria. Sitten kahvin keittoon ja sen jälkeen päätettiin lähteä vesille. Ismo oli flunssan takia väsynyt ja jäi huilaamaan. Lasse oli myös saanut tartunnan, kiitos siitä kuuluu minulle. Timo lähtikin Prolinen kyytiin, joten vesille menimme yhdellä veneellä. Ajoimme länsipenkalle, josta lähdimme tiputtamaan vehkeitä myötätuuleen. Suunta kohti 47. Jussi laittoi takilaan Super Betsy Okin As hupulla, sillä se oli ainut onki mikä meille oli 3 vuoden aikana antanut takila tapahtuman. Emme siis kolmeen vuoteen olleet saaneet takiloilla yhtään kalaa Ahvenanmaalta. No siinä vitsailtiin tilanteesta, kunnes minä ja Timo huudettiin yhteen ääneen et nyt on kala takilassa. Superbetsyä vietiin taakse ja kovaa. Kela huusi ihan PRKL:sti. 380 ft hävisi ihan saman tien. Menin keppiin, Jussi ja Timo alkoivat purkamaan vehkeitä. Kala juroi takana, kuitenkin 10 min:ssa kala oli haavissa, ilman mitään haavereita. Painoa 11 kg Oltiin ehditty vetämään 20 min. Kaikkia vehkeitä ei saatu takaisin veteen kun sisin plaanari lähti peruuttamaan. Ensin Timo ja minä katsoimme pinnassa olevaa tiiraa joka noukki samaan aikaan piikkiä pinnasta. Mutta kyllä meille selvisi nopeasti et kyseessä oli lohi. Timo väsytteli kalaa. Nyt päätimme ottaa riskin ja Jussin puoli päätettiin jättää kokonaisuudessa vetoon. Onneksi haavereilta vältyttiin ja kohta haavissa möllötti 9 kg kala. Lohelle kelpasi beckhold ja VK klunssila. Oli siis kaksi kalaa kyydissä. Nyt oltiin kalapaikalla. Sitten pöyrittiin vielä klo 21.30 asti, jonka jälkeen aloimme ottamaan vehkeitä ylös. No Jussi ehti kelata hieman tönkköä, kun toinen takila pomppasi ylös ja lohi oli kiinni. Hullu kala hyppi pinnassa jonka jälkeen se sukelsi ja haki toisen takilan. Siitä se pillastui ui Jussin plaanareiden väliin koukkasi pikkuplaanarin, josta poltti siiman poikki samalla kun sai koukun suoraksi. No lopputulos oli selvä kala menetettiin. Arvio ilmaan punnittuna oli 10 kg luokkaa... Pyyntönä pieni Beckhold ja VK fluori vihreä kromi kypärä. Tapsien pituudet Beckholdien takana olivat 1,5 m. Betsyn tapsi oli 85 cm pituinen. Oli aika siirtyä kaloja puhdistamaan.

29.5

Lähdettiin ainoastaan iltavedolle. Tuuli sotki kuvioita muuten. Ajettiin pitkälle länsipenkalle, josta laitettiin onget pyytämään. Keli oli edellleenkin suhteellisen kova kun aloitettiin klo. 17.30. 2. onki meni veteen, ja plaanari laitettiin paikoilleen. Vaan eipä ehtinyt liukua plaaneri omalle paikoilleen kun lohi vei vihaisesti sitä taaksepäin muutaman sekunnin ajan. Se siitä tärpiksi meni. Beckhold ja lapinkulta As oli pyydyksenä, painoa 80  g. Takaisin ei käännytty, koska tuuli oli sen verran kova ja aalto isoa. Loppuilta pyöriteltiin tyhjää. Vehkeet ylös klo. 22.00. Timo ja Lasse eivät olleet vesillä.

 

30.5

Lähdimme aamulla liikkeelle klo 05.15. Tarkoituksena vetää aamuveto, sillä ilmatieteenlaitos lupasi nousevaa tuulta aamu kymmenen jälkeen. Ajoimme ulos Sandgrundetille, josta laskimme vehkeet sivumyötäiseen. Tuuli oli vielä suhteellisen maltillinen joten pyynnöt saatiin säätää hyvässä kelissä. Otimme suunnan kohti 47 pattia, keli nousi suhteellisen nopeasti ja vetäminen vastatuuleen ei oikein houkutellut. Tuuli edelleen pohjoisesta, joten päätimme pysytellä syvän veden päällä. Sahasimme 100-200 m vettä poikittain , jolloin pääsimme ajamaan sivutuuleen. Veneitä ei näkynyt juurikaan ulkona. Muutamia siellä täällä. Lähdimme nousemaan pieneen vastaiseen, joka alkoi jo tuottamaan tuskaa. Samassa havahduin siihen, että veneen ohjaus ei totellut. Huusin Jussille et nyt ohjaus on jumissa, ja jussi irroitti äkkiä pienen koneen välitangon, joka oli aivan solmussa. Nyt uusi 4 mm kiinnike keski, mutta tanko antoi periksi. Onneksi tästä selvittiin pelkällä säikähdyksellä, ja mitään siimasoppaa ei päässyt syntymään. Päätimme jatkaa isolla koneella vielä hetken aikaa koska keli oli vielä vedettävissä. Lähdimme 100 käyrältä Santikan edestä nousemaan jälleen kohti 200 m käyrää. Tuuli nousi nopeasti kokoajan. Timo ja Lasse olivat vesillä myös ja Timo soitteli kuulumisia. Hieman puhelun jälkeen Jussin takilan ylin keppi niiasi ja Super Betsy Okia vietiin taakse vauhdilla. Vauhtia muuten oli 4,3 km/h kun lohi haki syötin Okin takaa. Tapsi oli 85 cm, joten veikkaan et syötillä oli hieman kiire. No kaiken sotkujen jälkeen Ismo kepitteli 9 kg sporttilohen, jonka Jussi haavisi takakannelle. Lohi sotki itsensä Jussin puolen kahteen plaanariin, mutta nyt sotkuista selvittiin kun laitettiin siimat poikki. Vehkeet olivat sen verran sekaisin, et päätettiin nostaa loput ja lähteä ajelemaan kohti rantaa. Timo ja Lasse lopettelivat myös uistelun samoihin aikoihin 10.00. Kalaa tuntuisi olevan alueella kohtuullisesti, mutta tuuli häiritsee nyt pahasti pilkkimistä. Iltavedolle ei lähdetty, voimajuoma vei VOITON... Huomenna uudestaan jos keli sallii.

D

31.5

Vesille lähdettiin aamusta klo. 07.00. Keli oli leppoisa, tuuli lännestä pari metriä. Ajoimme vanhoille ottipisteille 120 m veteen josta laitoimme onget pyyntiin. Tuuli kuitenkin nousi ennustuksia kovemmaksi ja jo iltapäivällä se oli 10 m/s etelästä. Ilta viiteen asti keikuttiin, jonka jälkeen otettiin vehkeet ylös. Sisimmässä plaanarissa Beckholdin takaa oli syötti liikkunut 25 cm ylöspäin ja takak oukun yksi väkä oiennut 45 astetta. Kela kyllä pärähti kerran pahalla äänellä mutta tiukkasin siitä vain jarrun. Ilmeisesti se kuitenkin oli ollut lohi. Tapsi oli vielä aamulla uusittu samoin kuin koukut. No kuitenkaan kaloja ei meille asti siunaantunut.

1.6. Aamuksi oli luvattu samaa eteläpuolelta olevaa tuulta. Kuitenkin kun kello herätti niin tuuli kyllä pohjoisesta. Yön aikana ennustus oli mennyt totaalisesti uusiksi ja nyt se näytti nopeasti voimistuvaa pohjoistuulta. Päätimme kuitenkin Jussin kanssa lähteä kalaan. Vehkeet olivat vedossa klo. 08.00. Yhdeksän maissa olin puhelimessa kun samassa takilan ylin vapa laukesi, ja lohi hyppi pinnassa. Kala ei ollut suuri. Kääntelin myötätuuleen, Jussi oli kepin päässä. Hetken päästä haaviin eksyi n.4,5 kg lohi. Super betsy Oki ja lapinkulta huppu 85 cm tapsilla oli kelvannut tälle ilmeisesti syönnöslohelle. 12 asti keli pysyi siedettävänä vetää jonka jälkeen tuuli yltyi ja 8-10 m/s välissä. Klo. 16.00 alettiin ottamaan keppejä ylös. Timo ja Lasse Lopettivat reissun hieman etuajassa pahojen kelien takia. Huomenna ei vesille ole asiaa joten luulenpa, että tämä oli tältä erää tässä. Nyt katseet suunnataan kotivesille Tiiskeriin ja Haapasaareen.

Yhteenveto: Lohia Saalis 2 veneeseen nostettiin kaikkiaan 8 kpl. Keskipainoksi muodostui 9,4 kg. Kalojen lukumäärää voidaan pitää kohtuullisen hyvänä, sillää viimeisen viikon vallitsevat olosuhteet, eivät mahdollistaneet täysiä vetopäiviä. Muutenkin olosuhteet olivat koko reissun ajan haastavat, koska vallitsevana tuulen suuntana oli pohjoisen puoleinen virtaus. Lohet tuntuivat hakeutuvan 150 m ja 200 m käyrille, jossa pilkkiminen on suhteellisen haastavaa. Ainoa asia joka reissusta jäi kaivelemaan oli viimeinen lauantai päivä, jolloin otimme veneen ylös vedestä liian aikaisin. Kiitos tästä kuuluu meteorologeille, jotka lupasivat 9 m/s tuulia koko illaksi. Näin ei kuitenkaan tapahtunut ja klo 17. tyyntyi aivan täysin. Melkein paras iltavetokeli koko viikon aikana jäi hyödyntämättä. Kiitos kaikille mukana olijoille!