Kauden lopetus 14.12 ja 16.12
by: Sami | Lupaili sen verran lämpö-asteita ja myötäisiä tuuulia, että tarkoitus oli vetää vielä kaksi päivää Vuohijärvellä. Etsiskelin kaveria pitkään torstaille, kaikki tuntuivat vaan olevan työelämässä kiinni, toisin kuin allekirjoittanut. Sain kuitenkin yhden vanhoista työkavereistani lähtemään mukaan reissuun torstaina 14.12. Siispä suuntasimme aamulla seitsemän jälkeen Nurmisen Akin kanssa kohti mummolaa, josta oli tarkoitus lähteä vesille hermoja lepuuttamaan. Vene alas pimeässä ja siistyminen tutuille paikoille, jonne matka ei kestänyt kuin muutaman minuutin. Aloin laittamaan täkyjä uimaan, 4 keppiä molemmin puolin, tuplat takiloihin. Tovin se otti ennenkuin oli aamukahvin aika. Rauhallista oli, ajoimme läpi tutut paikat pienemmältä puolelta, vaan rauhallisesti saivat täkyt uida, ei asiakkaat häirinneet. Oli siis paikan vaihto edessä.
Ajoimme isommalle puolelle, tuttuun saaren sivuun. Tomppa soitteli samalla ja kyseli päivän kuulumisia, eipä ollut kalarintamalta paljon kerrottavaa... Samassa tapahtui ja keskeytin puhelun Tompan kanssa. Takilan alin keppi 25 ft niiasi, välillä syvään, ihmettelin ääneen miksei se laukea. Ei ollut vaihtoehtoja, keppi käteen ja sain repiä sitä ylhäältä päin oikein tosissani, ennenkuin sain sen vapautettua. Olin kai laittanut laukaisijan hieman tiukalle. No kuitenkin kala oli vielä kiinni. Tunsin potkuista, että ei se ainakaan nakki ollut sen verran painavat olivat kalan potkut. Annoin Kepin Akille ja sanoin, että ruuvaa kalaa lähemmäs venettä. "Nakki" teki työtä käskettyään ja kala tuli helpoon oloisesti kohti meitä. Ensi havainto oli kalasta sen verran vakuuttava, että päätin ottaa haavin irti mustekaloista. Samassa kala olikin jo veneen vierellä ja menossa kova vauhtia siitä ohi. Rullalta vaan ei tullut lankaa ulos, oli muuten kepissä kiinni, jossa oli kela missä jarru ei oikein tahdo välillä pelata. Keppi oli notkollaan kala pärski pinnassa yrittäen epätoivoisesti saada nuoraa, jarru oli niin löysällä kuin vain saattoi, siimaa vaan ei tullut. Sanoin "Nakille" että tuo kalan väkisin hieman lähemmäs, ei ole vaihtoehtoja. Itse kurotin niin pitkälle kuin vain saatoin. Kala lupsahti helposti isoon haaviin ja nostin sen kyytiin. 66 cm lohta kyydissä, ja hyvässä lihassa. Ei puntaria eikä kameraa mukana. No mitä niistä oli ruokakala kyydissä. Ja ihan hyvän kokoinen. Arvio paino 3-3,5 kg väliin.
Viritin takilan takaisin 25 jalkaan ja Black Purple kromisena sai uuden syötin. Tarkistin samalla muut vermeet, joissa ei ollut naarmuakaan. Samalla tiputin kaksi lähintä plaanaria hieman syvempään, josko olivat kalat hieman painuneet syvempään. Vaan eipä ollut apua, hiljaista oli loppupäivän. Muutama hajotettu syötti sivuilla oli kun nostimme kytkintä klo.15.00. No kala kyydissä päivä oli hyvä. Punnistus suolistettuna ja vedertettynä osoitti kalalle painoa tasan 3 kg.
Lauantai 16.12
Heräsin aamulla hieman ajoissa. Ei vaan jostakin syystä oikein nukuttanut. Pakkasin kamat ja menin aamukahville ABC:lle odottelemaan Ismoa ja Tomppaa. Ismo kurvasikin paikalle klo.07.00, Tomppa oli ilmeisesti hieman uninen ja lukuisista soitoista huolimatta emme saaneet herraa hereille. Oli siis lähdettävä liikkeelle. Normi kuviot muuten, muutta ranta oli jäässä pitkän matkaan. Oletin että jää ei haittaa ja laskimme veneen alas ajamatta väylää traktorilla. No oman aikamme kun teimme töitä niin pääsimme avoveden rajaan. Vesi oli 1,2 astetta rannassa, joten 2 asteen pakkanen tyynen kelin kanssa yhdessä oli tehnyt tehtävänsä. No vesille kuitenkin päästiin, hieman Dragon pohjaan näytti jälkiä jäävän....
Samoille mestoille, muutamia veneitä oli liikkeellä myös. Päätimme uistella pienellä puolella, jossa oli huomattavasti enemmän tilaa. Vaan oli hyvin rauhallista. Ajoimme punaiselle mökille päin, ja sen edestä Ismon sisin plaanari 70 g painoa ja kameljontti AS peruutteli. Kalan nopea vapautus, perus järväri n.55 cm ja lihavassa kunnossa. Samassa oma uloin plaanari pakitti lupaavasti vaan siihen se sitten jäikin, asiskas oli poissa ennenkuin ehdin tehdä mitään... Uutta lenkkiä vaan ketään ei enää kuulunut. Tuulikin nosti korviaan, joten suuntasimme saarten suojaan isommalle puolelle. Hiljaista oli sieläkin ei kukaan enää raapaisut syöttejämme. Oli aika lopettaa kausi tyhjin käsin. No onneksi Ismokin sai joulukalaa Kekeltä, oli pakastimessa vielä vakuumissa kesäisiä lohen palasia... |
|
Vuohijärvi 28.11.06
by: Joni | Hain aamulla Antin matkaan ja suuntasimme kohti Valkealaa Samin luokse. Sami odottelikin jo pihalla, pakkasimme auton ja ajelimme kohti leipomoa eväiden hakuun. Tämän jälkeen keula kohti Vuohijärveä ja Samin mummolaa.
Valmetti lähti kuin lähtikin käyntiin ja saatiin nykäistyä vene rantaan. Kaikkien yllätykseksi ranta oli kohtalaisessa riitteessä mutta eipä siitä mitään haittaa ollut. Tiputettiin vene alas ja ajelimme aloituspaikoille. Kun pyydöt oli saatu veteen oli aamukahvin aika. Ehdittiin juoda kuppi jos toinenkin, tuntui olevan rauhallista. Pari muuta uisteluvenettä ajeli ohitsemme, iltasyönnille ilmeisesti kun tulivat niin myöhään.
Oltiin vedelty liki pari tuntia kun Antin puolelta sisin plaanari nytkähteli varovaisesti taaksepäin. Kala ei kuitenkaan halunnut tarttua, tuloksena irroitettu koukku ja muutama viilto syötissä.
Siirryimme tämän jälkeen toiseen paikkaan jossa oli lähipäivinä kalaa ollut. Kellokin lähenteli jo puolta päivää. Ensimmäisen lenkin jälkeen Antin puolen toiseksi uloin plaanari pysähtyi kaarroksessa mutta mitään peruuttelua ei ollut havaittavissa. Sami otti vavan käteen ja totesi että jonkin kokoinen kala on kiinni. Antti siirtyi kabiinin lämmöstä kepittämään, allekirjoittanut jäi ajelemaan venettä. Kala todettiin ihan hyvän kokoiseksi, Sami otti valmiuteen uuden lohikaliiberin haavinsa. Kala tuli suht maltillisesti veneen lähelle mutta viimeiset viisi metriä haavimisetäisyydelle olivat tiukassa. Kala todettiin taimeneksi, se suihki puolelta toiselle veneen takana ja välillä syvälle. Viimein se antoi periksi ja nousi pintaan, Sami viimeisteli suorituksen uudella haavilla joka todettiin toimivaksi. Kyydissä oli nätti 69cm taimen, painoa 3370g. Päivä oli alkanut hyvin ja suut olivat messingillä joka jannulla.
Antti ja taimen 69cm, 3370g
Välillä tehtiin täkyhuoltoa, Antti vaihteli uudet syötit omalle puolelleen. Tarkistin itse toisen puolen, syötit olivat kunnossa ja en vaihtanut tuoreita tilalle kun ei ollut yhtä pieniä syöttejä jäljellä. Reilun tunnin kuluttua uloin plaanari lähtikin peruuttamaan ripeästi omalta puoleltani. Keppi käteen, kala peruutteli vielä vähän aikaa kunnes se suostui pysähtymään. Sitten alkoi ahkera pumppaus, kala oli kaukana pitkän vapautuspituuden vuoksi. Pikkuhiljaa sain kalaa lähemmäs venettä kunnes n. 30m päässä veneestä se päätti hypätä kokonaan ilmaan. Kala todettiin hyvän kokoiseksi Samin kanssa, onneksi se pysyi kiinni. Lisää kepitystä jonkin aikaa ja kala oli veneen luona. Se pyörähti kyljellään pinnassa ja alkoi olemaan kypsä haavittavaksi. Veneen takana se yritti vielä syvälle mutta kala oli sen verran väsynyt että yritykseksi se jäi. Pumppasin kalan pintaan ja Sami hoiteli haaviamisen jälleen mallikkaasti. Komea järväri oli veneessä, hieman huutoa ja tuuletukset jonka jälkeen mitta kouraan. Pituutta 76cm, painoksi selvisi myöhemmin 4062g Vuohijärven kaupalla. 
Joni ja järvilohi 76cm, 4062g
Iltapäivän viimeiset tunnit ennen pimeän tuloa vedeltiin hyvissä tunnelmissa, olihan meillä hyvät kalat kyydissä. Kolmen aikoihin nosteltiin vehkeet ylös, Antin puolella oli yhdessä hupussa vain pää jäljellä salakasta. Tätä tärppiä emme huomanneet mutta totesimme näidenkin kalojen riittävän...
Kokonaisuutena loistopäivä, 4 kalatapahtumaa joista kaksi kyytiin. Salsat olivat päivän sana, AS:n huppuja oli vedessä niskavedolla ja ilman mutta niissä ei ollut tapahtumia. 
Kipparimmekin myhäili tyytyväisenä, oli jälleen veitselle töitä  .  |
Vuohijärvi 21.11.06
by: Sami | Aamu yhdeksältä kaikki pyydöt oli viritetty ja AS:n huppuja reijitetty ahkerasti. Suuntasimme tutuille paikoille, jossa Tomppa oli pyörinyt viikonloppuna. Täkyä olikin valtavasti, vaan ei ketään kuulunut. Ajelimme ensimmäistä lenkkiä, jonka jälkeen päätin ajaa hieman matalampaan veteen koemielessä. Jouduin tekemään suhteellisen jyrkkää mutkaa, jolloin Keken puoleiset plaanarit olivat laskevalla puolella. Silmäkulmassa huomasin kuitenkin, että toiseksi uloin nytkähti omituisesti taaksepäin muutamia kertoja. Ehdin ajatella, ei siellä ole kuin 15 g painoa, ei se nyt ainakaan sen vaikutuksesta käyttäydy omituisesti. Samassa plaanaria vietiin ja Okuman räikkä huusi pahaäänisesti. Takaseinä auki, Keijo keppiin itse suoritin käännöksen loppuun, jottei kaikki vehkeet olisi pohjassa. Onnistunut käännös kala oli kiinni, samoin omalla puolella plaanari nyki taaksepäin. Oli siis tuplat. Keskityimme Keijon kalaan, se vaikutti huomattavasti kookkaammalta vaikka omanikin otti nuoraa hieman. Keräsin jopa ylimmät takilakepit pois tieltä olivat sen verran pinnan tuntumassa. Keijo väsytteli otusta, joka ei oikein suostunut tulemaan venettä kohti. Samassa kala niputti toiselta puolelta kepin jossa oli toinen kala kiinni. No oma kalani meni Keijon oli vielä kiinni. Nyt tultiin kovaa kohti venettä ja hyökkäsinkin laittamaan kaasua koneeseen lisää. Samassa mentiin taakse, veto pois. Kala alkoi kuitenkin osoittaa väsymisen merkkejä ja Keijo saikin sitä hiljaa kohti venettä. Valitteli vaan, että käsi puutuu. Nyt kala oli niin lähellä, että havaitsimme sen heittävän laajaa lenkkiä. Todellinen niskaveto...  . Muutama näyttävä syöksy koneen takaa vielä syvään, jolloin luotain piirsi mahtavia parvia, oli sitten kaveri valmis haavitettavaksi. Kala kyytiin, pää oli auki. Puntaria ei mukana ollut mutta yli nelonen pituuden ja paksuuden perusteella. 71 cm ja läski oli järväri, ollut siis ruokaaikana kotona...
Virittäja ja väsyttäjä, järväri 71 cm, arvio paino yli 4 kg
Puolen tunnin sisään oli sitten kädet täynnä töitä, sillä jonkinmoinen syöntipiikki sattui siihen kohtaan. 6 kalaa kävi veneen vierellä, kaikki vapautettiin, jotta ensivuonnakin saisimme nauttia ikimuistoisista väsytyshetkistä... Onnistunut päivä, isompi kala kyytiin ja tapahtumia runsaasti. Ja ennenkaikkea sitä ulkoilmaa ja ei stressausta työasioista.... |
Korkeanpaikan leiri Hillosensalmella
by: Sami | perjantai 10.11.06
Oli perjantai aamu, olin leipomolla ostamassa eväät klo 05:55. Tarkoituksena lähteä etukäteen perjantaina vetämään Vuohijärvelle Ismon kanssa. Keijo, Pasi, Masa, Tomppa ja Pave tulisivat perjantaina myöhemmin Hillosensalmelle, Keijon mökille. Ismo oli estynyt jäämästä lauantaiksi, joten ajattelimme vetää Ismon kanssa perjantain, jonka jälkeen hän lähtisi kotiin. Lauantain vetäisin sitten Tompan ja Paven kanssa, Keijo viettäisi päivän Pasin ja Masan kanssa samassa veneessä.
Olimme vesillä perjantaina n. klo 8 aamulla. Aikaa tuhraantui kun mm.traktori oli vietävä mummolaan talliin lämpöiseen, jotta se lauantai-iltana lähtisi käyntiin. No kuitenkin koko päivä olisi aikaa, vesillä pyöriä. Ajoimme pohjoiseen samoille vesille, jossa olimme Keijon kanssa keskiviikkona pyörineet. Tuuli sen verran paljon, että katsoimme näin parhaaksi. Vehkeiden lasku myötäseen, ja sen jälkeen odotus voi alkaa. Lunta satoi välillä niin sakeasti, että näkyväisyys hävisi 100 m. No ei annettu sen lannistaa saavutettua taistelumieltä.
Ei aikaankaan kun uloin plaanari jäi jälkeen, n.1 kg taimen sai nopeasti vapautensa veneen vieressä. Heti perään tuli Ismon puolelta takilasta nirskun pentuja kaksin kappalein.. No sitten rauhoittuikin, tuuli senkun yltyi. Päätimme lähteä ajamaan Hevossaaren sivua ylös kohti Paljakanlahden suuta, matkalla Ismon puolelta tane joka oli n.1 kg painoinen, vapautettiin. Täkyä alueella oli runsaasti, tosin kovin syvään oli se painunut. Eipä vailuttanut kummalliselta, syönti nimitttäin.
Saavuimme Paljakanlahden suulle. Uusi paikka itsellenikin, en ollut aiemmin siinä vetänytkään. Paikka näytti ottavan näköiseltä, hyviä penkkoja ja 30 m vettä, kapen salmen vaikutusalueella. Vielä kun kaiku piirsi runsaasti täkyä penkkoihin, oli odotukset korkealla, mutta eipä vaan lähtenyt vahvoista näytöistä huolimatta. Päätimme lähteä ajamaan kohti Lautaniemeä myötätuuleen. Matkalla muutama tane, jotka olivat pieniä. Päivä alkoikin olemaan pulkassa, aurinko alkoi olemaan alhaalla. Oli siis aika nostaa vehkeet ylös.. Nostaessa täkyjä retuuttelivat vielä pieni taimen, ja tuntemattomaksi jäänyt täräyttelijä... Siinä perjantaipäivän tapahtumia, lisäksi muutamia räjäytyksiä päivänaikaina paljastui... Heitin Ismon rantaan ja suuntasin järven toiselle puolelle Keken mökille.
11.11.06
Mökille olikin jo aiemmin saapunut Kepa, Pasi ja Masa. Itse olin pimeyden rajamailla perillä laiturissa. Tavarat mökkiin ja vene parkkiin, illan istujaiset voivat alkaa. Tomppa ja Pave olivat vielä matkalla, Paven lento oli saapunut Suomeen muutama tunti takaperin... Ei kuitenkaan aikaakaan kun Tomppa ja Pave kurvasivat paikalle, joten porukka oli koossa, mekin vielä selväjärkisessä kunnossa...
Oli aika pistää läskit tirisemään grillikatoksessa, samalla kun Kepa ja Masa menivät saunan lämmityspuuhin... Syötiin, juotiin, saunottiin ja nostatettiin henkeä, siinäpä illan ohjelma. Kello taisi olla puoli kolmen maissa kun olimme valmiit nukkumaan... Kokonaiset 3 ja puolituntia unta, ennenkuin kello herätteli...
   
Grillausta, yhteishengen kohotusta, suuntaa antavien ottamista sekä saunomista, siinäpä pe-illan ohjelmaa... Lemmikkikin on kuvissa...
Launatai aamu valkeni pikkuhiljaa hämärä hiipi pois, ja auringon säteet toivat valoa... Herätys oli siis klo.6. Ilman tarkistus, joka tuulen puolesta näytti hyvältä, yön aikana oli tyyntynyt. Pakkasta -5, ja pilvistä. Oli siis aamupalan aika, kaikille se maistuikin. Kahvit pulloon ja vehkeet valmiiksi, oli aika siirtyä vesille. Samaan aikaan irroitimme laiturista, Keijon Foxin kanssa. Tosin suunta oli poikkeava. Keijo suuntasi pohjoiseen, me etelään, tutummille vesille. Keijo meni paikoille missä olimme Ismon kanssa pyörineet eilen, Itse ajoimme Lautaniemen läheisyyteen josta lähdimme laskemaan vehkeitä. Tosin täkyt eivät eivät meinanneet sulaa millään, ja jouduimmekin odottamaan pitkään ennenkuin pääsimme niitä virittämään...
 
Lähtö aamulla Hillosensalmelta, Keijolla suunta pohjoiseen meillä etelään.
Muitakin veneitä oli reilusti liikkeellä. Sillä aikaa kun meidän täkyt sulivat oli aika katsella kun edessä XL-Busterissa oli liikehdintää. Huomasi siitä että vene mutkitteli omituisesti. No haavin heilaitus varmisti asian... Ilmeisen hyvänkokoinen kala, onnea siitä Koivusen Veskulle... No omat rekkulat olivat alhaalla joutuisati, Tompan ja allekirjoittaneen hoitaessa virityksen. Pave keskittyi veneen suunnan pitämiseen. 
Pave, Dragon ratissa.
Ajettiin aikamme Isonselän puolella, kalaa alueella oli, näköhavainto ja kaiku varmistivat asian. Kuitenkin meidän veneessä oli kovin hiljaisen oloista. Itse olin takakannella, Tomppa ajoi, Pave oli repsikassa. Saavuimme pieneen kuoppaan, takila niiiailli muutamia kertoja, vaan ei pysynyt. Oli täkyn vaihto edessä... Muutapa ei kuulunutkaa, joten päätimme vaihtaa aluetta. Keijolla oli n.2 kg lohi veneessä, ja muutaman pienen vapautus.
Ajoimme pienemmälle selälle, missä vesi oli tosin huomattavasti kylmempää.. Isolla puolella kaiku näytteli pinta veden lämmöksi n.6 astetta, pienellä puolella oli 5 astetta. Kiersimme lenkkiä, samalla lankoja tarkastellen, jotka olivatkin melkoisen jäässä... Sen verran oli pakkanen nousussa, näki jo siitä kuinka pinta vesi höyrysi jäähtyessään... Mitään ei kuitenkaan ollut tapahtunut, rauhassa olivat saaneet salakat uida.
Täkyhuoltoa, hyytävän kylmissä olosuhteissa....
Tomppa vaihteli samalla omalle puolelleen muutaman uuden raksipään, jotka oli itse kynsilakan kanssa maalattu... Toinen oli helmiäis-violetti, toista en jaksa muistaa... Samalla AS:t saivat uuden reiän, niskalaukauksen. Näyttäviä olivat uinnit, ainakin minun silmääni. Jatkoimme sahausta, muita ei pienellä puolella näkynyt. Kello oli hieman yli puolenpäivän kun nousimme yhä kohti etelää. Päätimme ajaa yhdelle vakiopaikoista ja pyöriä siinä koko loppupäivän. Olin itse puikoissa, ja samalla lämmittelemässä. Kiersin 14 m penkan rannan puolelta syvän veden päältä. Mahtava täkyparvi, Tomppa samalla tarkasteli jälleen vehkeitään. Samassa havahduimme Paven kanssa, siihen että Tomppa ääni kuului ihmeen kovaa rauhallisuuden yli. Kala oli selvästikin kiinni, samaan aikaan Tomppa oli juuri laukaissut yhden toisenkin pikkuplaanarin. Kalan otti oli kaiken lisäksi sen verran raju, että pikkuplaanari vapautui laukaisijasta, ja tieten molemmat langat luikuivat samaan suuntaan. Sotkuun ne menivätkin. Kala teki näyttäviä hyppyjä, samalla kun se otti nuoraa ulos. Pave oli kepin varressa. Yht äkkiä siima löystyi. Hetken oli epävarmuutta oliko kala enää kiinni, Tomppa sai siimat selväksi, ja Pave kelasi siimaa sisään minkä kerkesi. Olin nostanut vauhtia, jotta kala olisi tiukalla Tompan selvitellessä siimoja. Kala oli ottanut hurjan spurtin kohti venettä. Suzukissa oli parhaimmillaan 2400 kierrosta, ja vieläkin kala tuli kovaa vauhtia kohti. No kiireesti painot pois, haavin kaivaminen. Samassa kala kääntyi taakse, vauhti pois. Viimeinen hyppy, jonka jälkeen kala tuli taas kohti venettä ja kovaa. Tomppa kopasi kalan haaviin, oli pienen tuuletuksen aika. Järvilohi, hyvässä lihassa, painoa 4,5 kg. Ottivärinä Tompan kynsilakka maalattu AS niskalaukauksella. Painoa 20 g.
  
Keli oli hyvä koko päivän. Kova yrityskin palkittiin lohella. Painoa 4,5 kg. Taisipa olla muuten Paven 1. kepitetty järvilohi.
Soittoa Keijon venekunnalle tapahtuneesta ja kaatoryypyt. Kepa olikin jo rannassa veneen pesu hommissa. Saaliinaan n.2 kg lohi ja 2 kg nieriä. Me jatkoimme vielä muutaman lenkin, kuitenkaan mitään ei enää kuulunut. Oli aika nostaa vermeet, olihan vielä edessä siirtymä järven toiselle puolelle, veneen nostoon. klo.oli 15.20.
Päivä oli onnistunut, samoin illanvietto. Kiitos siitä kaikille mukana olleille |
Pakkasta ja jäätä
by: Sami | Oli tiistai toinen vapaapäiväni. Keli mehevän olinen, harmi kalaan olisi tehnyt mieli. Kaveria en vaan ollut itselleni löytänyt lukuisista soitoista huolimatta. Päätin lähteä valmistelemaan, tulevaa keskiviikon reissua, joka suuntautuisi Vuohijärven kalarikkaille lohivesille. Niinkuin mainoskin sanoo:Vuohijärvi on Kymenlaakson suurin, syvin ja luultavasti kalarikkain järvi. Järveen istutetaan vuosittain huomattavat määrät järvilohta ja taimenta. Heh mielessäni kävi lausahduksen lukiessani se tosia asia, eipä ole kummoisia lohijärviä meillä Kymenlaaksossa. No otin lapion ja hiekkaa mukaan ja suuntasin Sokotan keulan kohti, Kalson ramppia. Edessäsi oli lumityöt, jäitä ei enää tiistaina rampin edessä ollut. Lapioin rampilta yöllisen lumen pois, ja heitin siihen 4 ämpäriä heikkaa. Katse harhaili kokoajan "mustan" puhuvassa Vuohijärven selässä, jossa lohet mielessäni möyrivät... Jatkoin kuitenkin matkaani, mummolaan jossa oli edessä pihojen linkous lumesta, lingon irroitus Valmetin perästä sekä Dragon kunnon tarkastus. Ei aikaankaan kun hommat oli tehty. Päätin lähteä katsomaan läheistä rantaa, josta olen traktorilla veneen uittanut. Epäilin sen olevan jäässä. Eipä aikaakaan kun Valmetti oli jonkassa ja sai toimia jäänmurtajan tehtävissä.. Eipä kestänyt, nimittäin jää traktorin painoa, väylä oli auki...
No itse reissuun. Lähdimme aamulla 06:45 Keijon kanssa kokeilemaan onneamme. Ei aikaankaan kun olimme mummolassa, vene traktorin perässä menossa kohti rantaa...
Vene ja veturi
Pakkanen oli raiskannut kuitenkin väylän rannassa jälleen kiinni, ja jouduinkin peruuttelemaan varovasti kärrin kanssa keskelle jonkkaa... Hyvin kaikki kuitenkin sujui, vene oli alhaalla, kone käynnissä ja ennenkaikkea taistelumieli korkealla... Ajoimme pohjoiseen...
Lähdimme virittämään salakoita, muutama muukin "hullu" oli eksynyt salakoita pyörittämään tuulen raiskaamalla Isolle selälle. Kalat olivat pyynnissä, nopeasti sen verran oli keli kylmä. 12 vapaa, 4 molemmilla sivuilla, 4 takiloissa. Oli aika vetäytyä HT-katteen suojiin aamukahville... Pressu alas, ja lämppärille pyynniksi +30 astetta. Mikäs siinä oli kahvia höppiessä, kylmyys ei päässyt pakaroihin kiinni...
Eipä aikaakaan kun aloin kysellä Keijolta missä sen yksi pikkuplaanari mahtoi olla, ei näkynyt rivissä muiden kanssa. Siellä se oli hieman muista takana ja hieman sen näköinen niinkuin se raahaisi asiakasta. Kepa takatilaan ja plaanarin tarkastus. Tuloksena komea taimen, ulkonäöltään... Pituutta olisi saanut olla hieman lisää yhkäpä ainakin 20 cm... Tane sai vapauden. Jatkoimme ajamista myötätuuleen. Tuuli nousi kokoajan, käänsi vielä lännestä puhaltavan tuulen hieman luoteeseen jolloin aalto pääsi kasvamaan. Ajoimme Kinansaaren sivua, etelään. Keli oli noussut sen verran, että oli hammastikkujen laskun aika, samalla vene keikkui sen verran paljon, että toinen jarrupussi ei pysynyt vedessä... Olin takana laskemassa tikkuja kun Kepan sisin, rääkäisi, vaan ei Okuman parausta seurannut uutta. Otin vavan käteeni ja tarjosin sitä Kepalle, vaan ei kelvannut, herra ilmeisesti halusi nauttia lämmöstä enemmän kuin nakin ruuvauksesta.... Otin kalan veneen vierelle, totesin sen loheksi, arvio 55 cm, mallia tikkataulu... Vapautin kalan kasvamaan...
Täkyä piirtyi valtavia parvia luotaimeen, parhaiten täkykalaa oli 20-25m vedessä, ja paljon paikkopaikoin. Mitään tosin ei kuulunut. Oli siis aika alkaa täkyhuoltoon... Pääsin avotilaan ja katsoin kuinka omaa ulointa nyki jokin nakki taaksepäin... Laukaisin plaanarin ja kelailin nakkia sisään, onneksi vapautti itse itsensä... Mitään muuta ei omalla puolellani ollutkaan tapahtunut...
Jatkoimme etelään myötätuuli siivua, täkyä ei vanhoilla mestoilla juurikaan ollut, liekö lähtenyt muikku kutupuuhiin... Kuitenkin samassa huomasin silmäkulmassani, kuinka Keijon puolen sisin peruutti jälleen. Kepa keppiin, nyt olisi ilmeisesti paremman oloinen kala kiinni... No pienen väännön jälkeen kala haaviin, painoa 2,4 kg, pituutta 61 cm ja merkkiä lohi. Päivä pelastettu ruokakala veneessä... Loppupäivä menikin surffailessa, mitään ei enää tapahtunut... Muutama räjäytys siinä kaikki, ja yksi siimasotku... No tulihan tehtyä reissu...
Päivän saalis, apinan oksennus 50 g |
|
|